Seuraavat kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2021. Ehdokkaaksi voi ryhtyä kuka tahansa paikallistason vaikuttamisesta kiinnostunut täysi-ikäinen henkilö. Kunnissa päätetään meidän jokaisen arkipäivää koskettavista asioista ja meillä jokaisella on varmasti jonkinlainen käsitys siitä, miten kuntien päätöksenteko toteutetaan. Mutta mitä paikallispolitiikka käytännössä on? Mitä tekee valtuusto ja millaista on toimia valtuutettuna? Vihreiden kaupunginvaltuutetut Lotta Alhonnoro ja Emine Ehrström kertovat paikallispolitiikan arjesta sekä siitä, miten he itse lähtivät mukaan vaikuttamaan vihreämmän Vaasan puolesta.
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Lotta Alhonnoro kertoo valtuuston olevan Vaasan ylin päättävä elin, joka päättää kaupungin toiminnasta ja taloudesta, eli käytännössä siitä paljonko opettajia palkataan, kuinka vanhuksista pidetään huolta ja saadaanko kaupunkiin skeittiparkki. Valtuusto hyväksyy myös Vaasan kaupungin strategian, jonka tavoitteena on nyt mm. hiilineutraali Vaasaa 2020-luvulla. Päätökset koskevat siis ihan jokaista vaasalaista. Ilmastonmuutoksen ratkaisemisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kunnissa tehtävät päätökset koskevat ihan jokaista suomalaista ja ovat osaltaan ratkaisemassa globaaleja kriisejä ja vaikuttamassa maailman suuntaan.
”Lähdin viime kuntavaaleissa 2017 ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi. Minua oli pyydetty jo aiemmin useaan otteeseen ehdolle, mutta vaihdossa olo ja pohdinta työn perässä muualle muuttamisesta saivat kieltäytymään. Jälkikäteen ajatellen ehdolle olisi hyvin voinut ja pitänyt lähteä: monen nuoren elämä on epävarmaa, mutta politiikassa tarvitaan kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Olin jo lapsena kiinnostunut tasa-arvo kysymyksistä, globaalista oikeudenmukaisuudesta ja ympäristön tilasta. Yläkoulussa mietin paljon minkälaiset mahdollisuudet naisilla on tehdä uraa, saada samaa palkkaa kuin miehet ja hankkia perhe. Ympäristön tuhoaminen ja ilmaston lämpeneminen huolettivat jo tuolloin. Halusin vaikuttaa siihen, minkälainen tulevaisuus meillä on. Kun tulin Vaasan yliopistoon, lähdin innolla mukaan ViNOn eli Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden toimintaan” kertoo Lotta ja jatkaa: ”Arvomaailmani on pysynyt samana, ja haluan edelleen olla ratkaisemassa niitä samoja kysymyksiä, joita pohdin lapsena. Pyrin aina tarkastelemaan tehtäviä päätöksiä, valtuustolle esiteltyjä ohjelmia ja strategiaa tasa-arvo- ja ilmastovaikutusten näkökulmasta. Kauppatieteiden tohtorina ymmärrän hyvin taloutta, mutta toisaalta taloutta ei ole ilman ihmisiä ja luontoa. Minulle on ollut tärkeää pitää heikoimpien puolta. Tutkijana nostan aktiivisesti esiin tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja pyrin näin vaikuttamaan lopputulokseen. Tutkijan työni ja Tieteentekijöiden liitossa toimimisen myötä olen perehtynyt myös erityisen hyvin koulutus- ja tiedepolitiikkaan ja vaatinut tutkittuun tietoon pohjaavia päätöksiä. Koen, että markkinoinnin opinnoista, eli markkinoiden ja kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämisestä on myös suuri hyöty politiikassa. Toisaalta tutkijan työssä olen perehtynyt nimenomaan vastuullisuuskysymyksiin, siihen miten kuluttajat ja yritykset voisivat toimia vastuullisemmin – tärkeä taito kun yhteiskuntaa ja tässä tapauksessa Vaasan toimintaa halutaan muuttaa kestävämmäksi.”
Myös Emine Ehrström oli ensimmäistä kertaa ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa. ”Minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi muistaakseni joulukuussa 2016. Poikani syntyi syyskuussa 2016, joten ehdokasvalintojen aikaan olin äitiyslomalla. En ole ollut poliittisesti aktiivinen ennen enkä ole kuulunut mihinkään puolueeseen. Vihreät lähestyivät minua juuri oikeaan aikaan. Olen tekevää tyyppiä, joten lähdin ilman odotuksia kampanjointiin mukaan. Juuri se, etten ollut asettanut itselleni ennakko-odotuksia tai toiveita miten tulisin pärjäämään noviisina vihreiden kentällä, teki mielettömän tunnevyöryn kun pääsin ensikertalaisena valtuustoon. Jos en ihan väärin muista, niin taisin olla myös toisiksi nuorin valtuustossa.”
”Valtuustossa päätetään suurimmat linjaukset, lautakuntatyöskentelyssä mennään sitten ihan asioiden ytimiin ja palveluprosesseihin. Edustaminen molemmilla tasoilla tukee mielestäni todella hyvin luottamushenkilönä toimimista. Esimerkiksi kasvatus- ja opetuslautakunnassa teemme päätöksiä mm. perusopetuksen strategisista linjauksista, varhaiskasvatuksen palvelusetelipäiväkoteja koskevan sääntökirjan sisällöstä, kielikylvyn valintakriteereistä, koulukuljetusten järjestämisperiaatteista sekä laadimme talousarvioesitykset em. toimialoilla. Erityisesti budjettikokouksissa on ollut suuri etu kun on ollut laaja tietovaranto käytössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kentältä, ja näin on aidosti voinut peilata sitä miten valtuuston päätökset heijastuvat kentän toimintaan” hän pohtii.
Eminelle on aina ollut tärkeää että lapsiin ja nuoriin panostetaan ja että heihin panostaminen nähdään myös tulevaisuuteen panostamisena. ”Olen kaivannut enemmän näkyvyyttä myös eläinsuojelutyölle ja toivoisin kaupungilla otettavan siitä vahvempaa roolia. Vaikka työskentelen valtion virkamiehenä, olen luonteeltani ja toimintatavoiltani hyvin yrittäjähenkinen. Toivonkin, että Vaasan keskustan elinvoimaisuus asetettaisiin yhdeksi kehittämisen prioriteetiksi, ja että kaupungissamme pk-yrittäjyys ja start up-toiminta vahvistuisivat entisestään ja erityisesti että myös nuorille tarjottaisiin tutustumista yrittäjyyden mahdollisuuksiin. Nämä kaikki osa-alueet näkyvät valinnoissani poliittisia päätöksiä tehdessä – sekä valtuustossa että lautakunnassa” hän kertoo.
Valtuusto päättää myös akuuteista asioista
Kaupunginvaltuustossa käsitellään monenlaisia asioita. Kuluneen kevään aikana Korona-tilanne on tuonut mukaan uudenlaisia asioita. Vaasan kaupunginvaltuuston kokouksen 8.6.2020 esityslistalla oli mm. poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen uhka- ja häiriötilanteisiin. Valtuusto myönsi Koronakriisin keskellä kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle erityistoimivaltaa. ”Valtuutetuille tiedoksi tuodussa päätöksessä kaupunginhallitus lakkautti kaupunginjohtajan erityistoimivallan, mutta jatkoi yhä omaansa. Kyseessä on merkittävä valtaoikeuksien siirto, joka heikentää demokraattisen päätöksenteon toteutumista” Lotta kertoo.
”Kiinnostavaa on, että alkuperäisen päätöksen valtuuston vallan haltuunotosta teki kaupunginhallitus itse – kaupunginhallitus päätti itse lisätä omaa valtaansa eli suoritti ikään kuin vallankaappauksen. Asia saatettiin 23.3.2020 kokoontuneelle valtuustolle vain tiedoksi, eli valtuusto ei saanut päättää oman valtansa luovuttamisesta. Päätöstä perusteltiin Suomen valmiuslain pykälällä 108§, jota Suomen hallitus ei kuitenkaan ottanut käyttöön. Nostimme tämän Vihreällä ryhmällä esiin ja esitin, että valtuusto päättää lakkauttaa kaupunginhallituksen erityistoimivallan. Valtuusto hyväksyi tämän yksimielisesti. Valtuusto pääsee siis jatkossa päättämään akuuteistakin asioista, mikäli tilanne niin vaatii. Kokous voidaan pitää myös etäkokouksena”
Vaikuttamishalua, vastuuta ja verkostoitumista
Lotta kertoo tärkeintä valtuutetun tehtävässä olevan aito kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin. ”Yksikin ihminen voi saada paljon aikaan. Vaikuttaa voi hyvin monenlaisilla tavoilla, ja siksi myös hyvin erilaisilla taidoille ja osaamiselle on käyttöä. Kaikkeen ei tarvitse eikä pidäkään revetä. Olemme jakaneet vastuuta perehtymisestä ja vaikuttamisesta vihreässä valtuustoryhmässä siten, että jokainen pääsee oman kiinnostuksensa ja asiantuntemuksensa mukaan keskittymään kaupungin asioihin ja esityslistalla oleviin päätöksiin. Keskustelemme oman ryhmän valtuutettujen kanssa aina ennakkoon päätettäväksi tulevista asioista ja sparraamme toisiamme. Yhtä tärkeää on kysyä tarpeen mukaan lisätietoja viranhaltijoilta ja olla yhteydessä muihin valtuutettuihin ja tietysti vaasalaisiin. Eri näkökulmien kautta syntyy usein kokonaisuuden kannalta paras päätös” hän pohtii.
Lotta nostaa esiin tuoreen esimerkin nopeasti toteutetusta ideasta: ”Asiat voivat edetä hyvin nopeasti vain viranhaltijoiden kanssa keskustelemalla. Esimerkiksi ajatukseni Hovioikeudenpuistikon osittaisesta muuttamisesta kävelykaduksi tänä kesänä eteni ideasta käytäntöön muutamassa kuukaudessa, kun olin yhteydessä kuntatekniikkaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka valtuutetun työstä suuri osa tapahtuu valtuuston kokousten ulkopuolella, ja jää helposti piiloon. Lopputulos on tärkein, mutta toki myös viestintä ja vihreiden roolista päätöksenteon aikaansaajina on tärkeää kertoa.”
Eminen mielestä valtuutetun ydintehtäviin liittyy asioiden perusteellinen selvittäminen. Valtuutetun ei tarvitse olla kaiken mahdollisen asiantuntija. Vihreissä on hyvä pöhinä ja paljon eri alan asiantuntijoita ja eri painopisteistä kiinnostuneita, ja olemme aina mielellämme tukeneet toisiamme ja vahvistaneet puolin ja toisin tietotaitojamme hän iloitsee. ”Valtuutettuna toimimisen onnistumisen edellytyksenä näen verkostoista huolehtimisen. Tällöin pystyy lähestymään oikeita tahoja lisätietopyynnöillä asiassa kuin asiassa. On myös tärkeää pitää suhteet kunnossa muiden puolueiden edustajiin, sillä luottamushenkilönä työskentely on tuottavinta ja hedelmällisintä monialaisena yhteistyönä. Kaikesta ei tarvitse olla muiden kanssa samaa mieltä mutta kunnioittavaa vuorovaikutusta pitää kyetä pitämään yllä. Ideaalisin tilanne on silloin kun pystyy perustelemaan mihin oma näkemys ja päätöksenteko perustuvat. Parhaimman katsauksen tilanteesta kuin tilanteesta saa olemalla yhteydessä niin johtoportaaseen kuin kentällä toimiviin työntekijöihin” Emine pohtii.
Aina asiat eivät suju kuin Strömsössä. Emine muistelee valtuutetun työn pahimmiksi hetkiksi jokavuotiset budjettikokoukset. ”Muistan erään budjettikokouksen, johon oma ryhmämme oli selvittänyt perusteellisesti ja valmistellut huolella esityksen neljän uuden erityislastentarhanopettajan palkkaamiseksi. Asiassa oltiin kuultu alan asiantuntijoita ja tarve näiden neljän uuden toimen rahoitukselle oli kentällä suuri. Muistan vieläkin sen karun tunteen sisälläni kun esitys ei mennyt valtuustossa läpi ja koin, että olisin pettänyt oman poikani jollain tavalla” hän kertoo ja jatkaa ”Onneksi on myös ollut myönteisiä kokemuksia luottamushenkilönä toimimisesta. Muistan miten kaksi isoa puoluetta väittelivät keskenään siitä, että pitäisikö Vaasan kaupungin strategiaan kuvata Vaasa monikielisenä vai kaksikielisenä. Hetken eri osapuolten kinastelua kuunnelleena pyysin repliikkivuoroa, ja esitin että Vaasa on monikielinen ja toimenpiteenä Vaasan kaupungille tehdään kielistrategia. Tämä kelpuutettiin valtuustossa ja muistan sen yhtenä ensimmäisenä läpimenonani.”
”Lautakuntatyöskentely on aina ollut todella mukavaa ja siellä olen päässyt vaikuttamaan paljon arjen käytäntöihin. Esimerkiksi kesäkuun 2020 lautakunnan kokouksessa sain perusopetuksen strategiaan sisällytettyä yrittäjyyskasvatuksen sekä nuorisolähtöisen toiminnan vahvistamisen.”
”Jos paikallinen vaikuttaminen kiinnostaa, ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää!” valtuutetut kannustavat.